Keitä olemme?

Keitä olemme?

Tässä vaiheessa on hyvä tajuta, että enhän minä tosiaan ole itseäni edes varsinaisesti esitellyt tai kertonut itsestäni sen tarkemmin. En alussa hoksannut esittäytyä, sillä aloitin kirjoittamaan lähinnä itselleni, sitten kaasoille + muutamille muille, mutta nyt lukijoita on muualtakin, joten esittely voisi olla paikallaan. Parempi siis myöhään kuin ei milloinkaan! 🙂

Minä

kbzyu

Nimi on Henna ja ikää 24 vuotta. Olen kolmesta sisaresta keskimmäinen (vasemmalla), isosisko Mari (keskellä) on kaksi vuotta vanhempi ja pikkusisko Reetta (oikealla) junnu 18-vuotias. 🙂 Ja on tosiaan samat vanhemmat kaikilla kun sitä usein kysytään. 😀 Näytän muuten vaan postinkantajan lapselta. Asuinpaikkana on, ja koko lapsuuden ja nuoruuden on ollut, Joensuu. Ja huomiona, jos joku kiinnittää huomiota siihen, miksi en paljasjalkaisena joensuulaisena kirjoita mie & sie – jota kuitenkin pääsääntöisesti puhekielessä käytän. Kirjoitetussa kielessä muiden käyttämänä mie sie vientäminen ja kiäntäminen häiritsee omaa ”lukusilmääni”, joten käytän mielummin yleiskieltä kirjoitetussa kielessä, sillä mielestäni se on lukijaystävällisempää. 🙂

35791_403596611871_4521609_n
Hämmentynyt ylioppilas siinä miettii, mitä elämältä haluaa

Lukion jälkeen en tiennyt mitä tehdä (opiskelu ei vielä innostanut), joten päädyin pitämään välivuotta töitä tehden täällä Joensuussa. Välivuoden jälkeen en vieläkään tiennyt varmaksi mitä tehdä, joten päätin lähteä armeijaan. Olin teini-ikäisestä asti miettinyt asiaa enemmän tai vähemmän tosissani, joten tuossa vaiheessa haave oli hyvä toteuttaa. Kuukautta ennen armeijaanlähtöä tapasin Juhon, siitä lisää meidän tarina -postauksessa.

313418_10150277301836872_4130013_n
Isäni ja veljeni

Armeijan aloitin Kontiolahden varuskunnasta. Johtajakoulutuksen ollessa haaveissa päädyin lopulta aliupseerikurssiin jääkärilinjalle. Pian matka jatkuikin Haminaan reserviupseerikurssille (RUK) ja sieltä palasin johtajakaudelle upseerikokelaaksi takaisin Kontiorantaan. Kotiuduin muutama kesä sitten vänrikkinä vuoden armeijassaolon jälkeen. Armeija oli kokemuksena ehdottoman positiivinen, vaikka ei aina tuntunut siltä siellä ollessa. Varsinkaan RUK:ssa, jossa koulutus jalkaväkilinjalla oli vielä ”vanhaa kunnon armeijaa”. Mutta kasvattavien kokemusten lisäksi armeijasta sain muun muassa hyvät ystäväni, joista yksi on kaasonani (ja me muut olimme puolestamme hänen kaasoinaan viime kesän häissä) 🙂

381080_10150435331641872_1906403465_naaa

Yksi intin huippuhetki, meidän naisten tupa voitti koko komppanian välisen suunnistuskilpailun. Kuvassa tosin vasta välietapilla ensimmäisenä (hyvä hetki ottaa kuvia, kun kilpailun valvojatkaan ei ehtiny paikalle vielä) 😀 Kuvassa vasemmalla kaasoni Linda. 🙂

Armeijan jälkeen olin Juhon kanssa ollut yhdessä vuoden, mutta ei oltu nähty paria päivää pidempään, eli opettelimme normaalia arkea yhdessä. 🙂 Tapasimme kuukautta ennen armeijaan lähtöäni, mutta muutimme jo muutaman kuukauden kuluttua yhteen ensi tapaamisesta. Aloitin armeijan jälkeen heti syksyllä kauppatieteen opinnot, ja nyt menossa kolmas vuosi. Kirjoittelen kandia, ja tarkoitus olisi saada se syksyksi valmiiksi. Hyvissä ajoin ennen häitä siis pois alta. Tällä hetkellä teen töitä noin 15-30h viikossa, joten kandiin en ole jaksanut muun opiskelun ohella keskittyä. Kauppatieteet ovat tähän saakka olleet mieluisia, mutta välillä tietynlainen kaupallisuus ja ”puusilmäisyys” opinnoissa ärsyttää. Keskittyisin välillä enemmän kuluttajanäkökulmaan yritysten näkökulman sijaan, joka välillä on turhankin keskeistä. Tulevassa työssäni olisin kiinnostunut toimimaan esimerkiksi johtamisen ja henkilöstöresurssien parissa. Toisaalta myös psykologian opinnot kiinnostaisivat, mutta saa nähdä.

2014-08-23-1081
Täytekuva

Harrastuksina tällä hetkellä on epäsäännöllinen kuntosali, romaaniklassikoiden lukeminen ja nyt tämä häähössötys. 😀 Jumiudun aina johonkin, viime syksyn esimerkiksi sisustin ja kiersin osto ja myynti -liikkeitä. Nuoruudessani en ole harrastanut mitään lajia tosissani/kilpaillut, nuorena harrastin kuvataiteita, teini-ikäisenä harrastin tanssia ja pidin lasten kerhoja.

Luonteeltani olen aika rationalisti. Mietin asiat useasta näkökulmasta ja teen sen perusteella valintani. Kadun siis harvoin mitään; miksipä katua kun on harkinnut tekemisiään. Toisaalta mietin kaiken välillä liiankin tarkasti, stressaan etukäteen kaikki mahdolliset skenaariot varmuuden vuoksi. Toisaalta häiden järjestämiseen tämä sopii, ei pitäisi tulla yllätyksiä. 😀 Olen myös todella oikeudenmukainen ja rehellinen. Ensimmäisiä muistikuvia lapsuudenystävästäni & kaasostani Evestä onkin kun puolustin häntä ala-asteella tapellen poikia vastaan. Nyt on aika siis maksaa kalavelat Eve: prepare to be a slave. Toisaalta olen välillä myös vähän liiankin rehellinen ja suora, en aina muista pohjustaa sanomisiani tarpeeksi (oppia ikä kaikki, sitä siis opetellessa). Even sanoin, suoruuteni on vahvin ja heikoin luonteenpiirteeni. Olen kuitenkin melko itsevarma, oikeastaan vain siksi koska tunnen itseni – sekä vahvuuteni että heikkouteni.

evejahenna

Tässä olemme parhaimmillamme ystäväni Even kanssa ❤ (Zombie walkista 5 vuotta sitten, hoitsu ja hoidokki)

Juho

Lyhyesti vielä Juhosta: Juholla siis ikää 26 vuotta (tänään synttärit!! 🙂 ). Juhokin on kolmesta sisaruksesta keskimmäinen, isoveli on pari vuotta vanhempi ja pikkusisko vuoden nuorempi. Juho vietti lapsuuden Helsingissä, mutta muutti nuorena perheensä kanssa Tuupovaaraan (2000 asukkaan kunta, melkoinen kontrasti siis Helsinkiin) ja myöhemmin Tuupovaarasta Joensuuhun (60km välimatkaa). Lapsuuden ja nuoruuden Juho harrasti tanssia: balettia ja kilpatanssia (ja myös kilpaili ja valmensi). Voisin laittaa tähän Juhosta vanhan kilpailukuvan, mutta en taida uskaltaa ilman lupaa. 😀 Kontrasti nykyiseen partanaamaan on nimittäin melkoinen. Nykyisin Juho viihtyy punttisalilla tanssisalien sijaan.

henna

Juhon mopedi ja emäntä

(Hyi mikä sana tuo emäntä, ei oikeasti ole käytössä 😀 ) Juho on töissä ambulanssissa ensihoitajana täyspäiväisesti, ja lisäksi opiskelee Lappeenrannassa ensihoitajan amk-tutkintoa loppuun. Kuntosalin lisäksi Juho harrastaa autoja ja moottoripyöriä; osaksi siksi, että joku niistä on aina rikki, mutta proppaa myös ihan harrastuksena. Luonteeltaan Juho on todella reipas (hymypoika-palkinto ei oo tullut turhaan) ja esimerkiksi vastaa pääosasta kotitöistä ihan oma-aloitteisesti ilman ”koulutusta” (inhoan tuota sanaa, ihan kuin mies ois aivoton olento, joka ei tajuais ilman koulutusta tehdä mitään). Juho on siis meillä se, joka muistaa huomautella minulle sukista lattialla. 😀

2014-04-17 15.09.20

Kuinka muut näkevät Juhon vs. kuinka minä näen Juhon 😀 (oikeesti oot miehisin mies jonka tiedän, puspus)

2013-08-25 20.55.32

Luonteeltaan Juho on aika samanlainen kuin minäkin: itsevarma, suorasanainen, mutta myös herkkä. Vaikka parran ja prätkäliivin kanssa Juho näyttää ulkopuolisesta vähän pelottavalta, niin Juho kuitenkin myöntää avoimesti olevansa feministi ja käyttää kotona ompelukonetta minua enemmän. Ja itsevarmat tosimiehethän voi tehdä tällaisia paljastuksia  – vai mitä rakas? 😀 Toki Juhollakin on ne omat huonot puolensa, kuten meistä jokaisella, mutta solidaarisuuden vuoksi en niitä tässä käy läpi. 😀 Ollaan molemmat oinaita (kuka sitten horoskooppeihin uskoo), joten molemmat ollaan aika pässejä välillä. Mutta kuten meidän tarina -postauksessa kerroin, niin kyllähän se puoliso pitää valita niiden luonteen huonojen puolien kanssa – ei niistä huolimatta. Mutta kokonaisuudessaan todella hyvä, ellei täydellinen. 🙂

2015-02-06 18.09.46

Hyvin oon valinnu ❤ 😀

banner(5)

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Keitä olemme?

  1. Kiva lukea sinusta (ja teistä) enemmän! 🙂 Kuulostatte kyllä toisilleen sopivalta pariskunnalta!
    Minunkin miehen unelma-ammatti olisi ensihoitaja, toivottavasti joskus koulun ovet hänelle aukeavat jos päättää vielä yrittää 🙂 Ja hauskaa, mäkin oon tuollainen kauhuskenaario-stressaaja, että ennen jonkun asian tapahtumista oon miettinyt sata erilaista tapaa miten se voi toteutua 😀

    Tykkää

    1. Kiitos 🙂 Aijaa, hauskaa 😀 Tai asia itsessään ei hauska, hulluksihan tässä välillä meinaa tulla 😀 Vaikka aika hyvin tässä on harjaantunut, aika harvoin nykyään mikään tilanne yllättää kun se varautuminen kaikkeen tulee kuin itsestään 🙂

      Te olette siis molemmat kiinnostuneita hoitoalasta 🙂 Toivottavasti miehesi pääsee opiskelemaan jos vain haluaa. Mitä miehes siis nykyään tekee työkseen, en huomannut sitä esittelypostauksesta?

      Tykkää

      1. Jep, ollaan molemmat ajauduttu tänne terveydenhoitoalalle, Mikko opiskelee sairaanhoitajaksi. 🙂 mennään itse asiassa kesäksi samaan työpaikkaankin, onneksi ei sentään samalle osastolle 😀 teillä onkin keskenään aika erilaiset ammatit, ehkä harvinaisempaa niin päin! 😀

        Tykkää

      2. No joo, samalla osastolla vois olla vähän liikaa. 😀 Mikko taitais saada vuodessa käytyä ensihoitajan paperit, että sittenhän se oiskin helppo alan”vaihdos”. Juhon luokalla aikuislinjalla on paljon sairaanhoitajia opiskelemassa ensihoitajan pätevyyden lisäksi. Kätevää kun voi töissä käydä samalla.

        Ja tosiaan, mitä Juho on työ- ja opiskelukavereistaan kertonut niin melkeinpä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että pariskunnasta molemmat on samalla alalla. 🙂

        Toisaalta Juho haluais myöhemmässä vaiheessa käydä johtamis-/esimieskoulutuksen, että meitä sitten yhdistää tuo johtamispuoli. 😀

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s