Kutsukorttipohdintaa

Kutsukorttipohdintaa

Kutsut ovat luonnollisesti tärkeänä osana häitä. Virittäväthän ne vieraat häätunnelmaan ja antavat tiedot tulevasta hääpäivästä. Lisäksi antavat osviittaa juhlan luonteesta ja paljastavat usein häiden teemavärit. Kutsujen lähetys virallistaa tulevat juhlat, morsiamet kirjoittavatkin usein ”nyt se on menoa, enää ei voi perua” kutsut lähetettyään. (Itse en ihan tähän yhdy, ihan yhtä virallista se on jo nyt meille.) Ylläolevissa kuvissa esimerkkiä, millaiset kutsut meille saattaisi tulla – lopullisen version pidän varmasti salassa siihen asti kun kutsut ovat lokakuun tienoilla lähetty. 🙂 Save the date -kortteja emme siis lähetä. Lähetämme viralliset kutsut hyvissä ajoin, joten mielestäni se on sillä kuitattu. (kuvat 1 2 3 4 5 6)

Kutsumme ovat väriteemaan sopivat (kulta, roosa, ruusukulta, beige, luonnonvalkoinen), yksinkertaiset ja tyylikkäät. Plussaa olisi, jos kutsu olisi jollain tavalla poikkeava, esimerkiksi rullalle käärittynä. Mitään selkeää visiota kutsuista ei vielä siis ole. Kutsukortit eivät meille ole mikään iso juttu, kauniit ja tyylikkäät kutsut riittävät. Ajattelen, että kutsussa on tärkeimpänä se itse kutsu ja ”sanoma” (eli meidän häät), eikä kutsun ulkonäkö. Lasken siis kutsut budjetin ”pihistä” osioon, lähetämme todennäköisesti noin 30 kutsua, joten hintaa näille tuskin tulee sataa euroa enempää.

Itsetehdyt vai tilattuna?

Mielestäni on harhaa, että tilattuna kutsut olisivat jotenkin paljon kalliimmat kuin itse tehtynä. Hääryhmässä oli taannoin keskustelua siitä, kuinka paljon itsetehdyille korteille jäi hintaa. Hinnat vaihtelivat 0.50 eurosta 4 euroon. Keskiarvo oli kahden euron paikkeilla. Tähän tulee lisäksi tietenkin kutsujen tekoon käytetty aika, joka usein on kymmeniä tunteja parilta ihmiseltä. Mielestäni yllättävän paljon verrattuna tilattaviin kortteihin, joiden hinnat ovat yleensä 1-3 euroa kappaleelta.

Osa hääryhmässä on kertonut laittaneensa kutsuihin 500 euroa, koska niihin nimenomaan ovat halunneet panostaa, ja se jokaiselle suotakoon. Itse panostan mielummin esimerkiksi niihin tulitaiteilijoihin (jos ne jostain onnistun saamaan). Lisäksi kutsuhan on vihje tulevista häistä, joten jos kutsut ovat aivan överihienot, niin saman hienouden voisi olettaa jatkuvan häissä. Mielummin hääpäivänä yllätän vieraat positiivisesti ilman ennakko-oletuksia. 😀 Ja voihan niitä valmiitakin kutsuja maustaa esimerkiksi laittamalla hääkarkin kutsun mukaan tai lisäämällä glitterpölyä kuoreen (vaikka se sitten vieraan siivottavaksi jääkin). 🙂

hääkutsut

Lopulta päädyn kuitenkin tällaiseen… 🙂 (kuva)

Eri vaihtoehtoja DIYn tilalle

Tilattuna korteista saa tietenkin maksaa niin paljon kuin vain haluaa, mutta edullisimmillaan kutsut saa 1-2 euron kappalehintaan esimerkiksi vistaprintiltä. Kutsut eivät tietenkään tähän hintaan ole mitään spektaakkelimaisia, mutta rehellisesti sanoen mielestäni tyylikkäämpiä (toki tylsempiäkin) kuin suurin osa itsetehdyistä. Toki osa itsetehdyistä on oikeasti hienoja, mutta tällöin ne on selvästi tehnyt henkilö, jota askartelu ja näpertely kiinnostaa muutoinkin. Näihin hienoihin kutsuihin on rahaakin varmasti uponnut, sillä leimasimet ja muut ”erikoisvälineet” maksavat yllättävän paljon. Joten lopulta rahaa voi mennä enemmän kuin valmisiin kutsuihin – ajasta puhumattakaan.

Yksi vaihtoehto on lisäksi suunnitella kutsut itse/suunnittelijan avulla ja tilata ne painosta. Tällöin yhdistyisi DIY-meininki ja toisaalta välttyisi ”leikkaa vinoon, liimaa kakkupaperi, liimaa kutsutarra”-kutsuilta. Koska itse en välttämättä alkaisi suunnittelmaan kutsujamme (tosin sain sellaisen idean, että kutsuissa voisi olla kaksi pässiä sarvistaan juuttuneena kiinni, kuvaisi meitä kahta oinasluonnetta hyvin 😀 ), enkä toisaalta halua maksaa suunnittelijalle paljoa, niin kysyin graafisen suunnittelun linjalta kutsujen ja muiden materiaalien (infot, pöytäkortit, pöytäkolmiot) suunnittelua opiskelijatyönä. Ajankohta vain oli nyt hieman huono, materiaalit pitäisi suunnittella joko nyt ennen kesäloman alkua tai sitten syksyllä. Joten tuo vaihtoehto toistaiseksi jää avoimeksi. Ja rehellisesti sanoen, hieman myös jännittäisi tuntemattoman opiskelijan kädenjälki jos kokemusta ei kauheasti vielä ole. Sillä niinhän siihen pitäisi suhtautua, ettei aivan täydellistä jälkeä pidä odottaakaan koska kyseessä opiskelija. Voi olla, että päädymme tilaamaan kutsut Suomesta tai ulkomailta, ja muut painotuotteet hankimme opiskelijatyönä. Niillähän ei niin kiire enää kutsujen jälkeen ole.

MIN-K74-INV-001_A_PZ

Tällainen tuntuu olevan kutsuissa muotia tällä hetkellä, itse en oikein lämpene tällaiselle ”graafiselle” ilmeelle, kaipaan enemmän glitteriä ja hörsylää. 😀 (kuva)

do-it-yourself-wedding-invitations-online

Toinen ehdoton trendi itsetehdyissä kutsuissa on tämä kakkupaperi, yliannostuksen saaneena sekään ei iske. (kuva)

Kutsujen sisältö

Kutsuihin tulee siis itse kutsukortti, joka sisältää vain tärkeimmät tiedot (aika, paikka). Tämän lisäksi info-lehtinen, johon kaikki mahdollinen tieto, joka vieraille voisi olla hyödyllinen. Eli perinteisesti ajo-ohjeet, pukukoodi, maininta ”pyydämme huomioimaan, että juhlimme aikuisten kesken”, maininta alkoholien tarjoamisesta ruokailuun asti ja tämän jälkeen omakustannehintaan ravintolan baarista, majoituksesta jne. Lahjalistasta en vielä tiedä, laitammeko sen infon mukana vai vain maininnan, että kaasolta voi tarvittaessa kysyä lahjalistasta. Hyvä vaihtoehto olisi myös laittaa interaktiivinen lahjalista nettiin, jolloin vieraat voivat suoraan katsoa mitä on jäljellä. Lahjalistasta kyllä kirjoittelen (varmaan piankin) oman postauksen.

Wedding-Invitation-Card-Designs-by-techblogstop-3

Ja jos häiden teema ei olisi näin hillitty, niin kenenpä mielestä esimerkiksi tällainen kutsu ei olisi aivan mahtava! 😀   Täältä lisää erikoisia kutsukortteja.

Mainokset

7 kommenttia artikkeliin ”Kutsukorttipohdintaa

  1. Aivan ihania malleja, hyvin saman tyylisiä kuin mitä olen itse pohtinut! Tosin meillähän on melkein sama värimaailma ja vintage-teema, joten ei ihme 😀

    Minustakin teetetyt kutsut ovat lähes aina hienommat ja arvokkaammat kuin itse väkerretyt (loppujen lopuksi hyvin harva on sellainen askarteluvisionääri, että ne Sinooperin tarvikkeista yhteen kootut hääkutsut aiheuttaisivat wau-efektiä). Eivätkä ne teetetyt kutsut kyllä ainakaan paljoa kalliimmaksi tule, jotkut askartelutarvikkeet ovat niin hitavia että ne tuovat kutsuille huimasti lisähintaa. Ja tuo kakkupaperi, yyyyhhhhh :/ no joo se, sopisihan se sellaisiin karkkibuffet-hääbingo-photobooth-korsettikiinnitysmekko -häihin 😀

    Tuo liian graafinen ilme on myös sellainen, ettei se oikein iske minuun.

    Minusta interaktiivinen lahjalista nettiin tai tiedustelu kaasolta on tosi hyvä idea! Minäkin ajattelin jompaa kumpaa. Nämä vaihtoehdot olisivat myös etiketin mukaisia, jos sitä haluaa noudattaa… Tosin meillähän on aiemminkin ollut puhe siitä että ”turhia” sääntöjä ei tarvitse mihinkään 😀 Mutta joo, kuulemma kai lahjalistan sisällyttäminen hääkutsuun ei olisi suotavaa. Mielestäni tämän vaihtoehdon tyylikkyys on kuitenkin paljon kiinni siitä, miten sen toteuttaa. Joku kiva idea tähänkin on varmasti olemassa, nätti erillinen kuori tms. Mutta sellainen ”Tervetuloa Heidin ja Jussin häihin paikkaan X kellonaikaan X, haluamme lahjaksi vain rahaa, tässä tilinumero: IBAN XXXXXXXXXXXX” -tyyppinen lähestymistapa on mielestäni vähän liian töksähtävä (olen nähnyt ainakin kaksi tähän kategoriaan sopivaa hääkutsua). Joku hienovaraisempi tyyli olisi kivempi kutsun saajalle.

    Tykkää

    1. Hienoja kutsuideoita! Mekin aiotaan teettää kutsut painotalossa, mutta voi olla että suunnitellaan ne silti itse. Mä taas itse tykkään tuosta graafisesta tyylistä (tosin en ihan tuollaisesta kuin tuossa esimerkissä), mutta meidän juhliin se sopiikin ihan eri lailla kun vintage-tyyliin. 🙂 Tein juuri myös postauksen meidän häiden tulevasta tyylistä! 🙂
      Mä en ole myöskään ehkä ikinä nähnyt hienoa itse askarreltua kutsua. Ne on usein huolimattomasti tehty tai sitten niissä on kaikkea liikaa, leimojakohokuvioitatarrojajasydämemuotoisiareikiäjakakkupaperiajamonogrammejajasiluetteja!!! 😀

      Me tehdään lahjatoiveiden suhteen varmaan niin, että laitetaan vain kaason yhteystiedot ja hän saa sitten antaa joko tilinumeron tai kertoa jonkin tavaratoiveen. Tavaroita ei kyllä paljoa toivota, koska ollaan varmaan pian häiden jälkeen muuttamassa toiseen kaupunkiin ja laitetaan siinä vaiheessa muutenkin suurin osa omaisuudesta myyntiin.

      Tykkää

      1. Laura: Kiitos! 🙂 Kävin kurkkaamassa häidenne teemaa ja varmasti sopii loistavasti tuollaiset graafiset kutsut teille! Jännä miten tosiaankin se teema muotoutuu jokaisella kuin itsestään asioiden ympärille jotka omaa silmää miellyttää ja ovat omaa tyyliä 🙂 Niinhän sen pitääkin mennä, eikä pakotettuna teeman mukaisesti tai teeman vastaisesti.

        Teillä on järkevä perustelu tuolle lahjatoiveelle, joten on tyylikäs vaihtoehto 🙂 Tehän voitte myös harkita ”nimettyjä rahalahjoja”, tyyliin: muuttoauto 200e, matto 100e jne. Jos se vain omalta vaihtoehdolta tuntuu. 🙂

        Tykkää

    2. Heidi: Kiitos!! 🙂 No joo, ei ole ihme että samanlainen maku tässäkin asiassa on! 😀 Niinpä, harva itse tehty kutsu tosiaan herättää ihastuneita huokauksia. Tosin täytyy lisätä, että jos hääpari itse on kutsuihin (tai mihin tahansa muuhun) tyytyväinen, niin sehän se on pääasia. Mutta itse en tosiaan olisi tyytyväinen. 😀

      Itsekään en tiedä laitetaanko lahjalistaa kutsun mukaan vai erikseen. Eikä oikeastaan edes etiketin takia, vaan koska se itsestäkin tuntuu vähän tökeröltä vaihtoehdolta (ainakin se pelkkä rahatoive kutsussa). Etikettiä siis voi ja kannattaa seurata, JOS se itsestäkin tuntuu oikealta vaihtoehdolta kyseisessä tapauksessa 🙂

      Toisaalta vieraiden mielestä se lahjalista/maininta mistä sen löytää suoraan kutsussa ilmoitettuna voisi olla selkeämpi, ettei tarvitse kautta rantain alkaa asiasta kysellä kaasoilta tai hääparin vanhemmilta. Joten siinä mielessä tämä vaihtoehto voisi olla toimiva. Mutta ehtii onneksi asiaa pohtimaan yli kesän. 🙂

      Miten muuten Heidi lahjalistoihin tai rahapyyntöön suhtaudutaan ulkomaisissa häälehdissä, miten ne ilmoitetaan kutsussa? Tai onko missään muualla suosiossa tää ”lahjat rahana” meininki?

      Tykkää

      1. Minustakin se etiketti tässä asiassa tuntuu sen verta kohteliaalta ja hienovaraisemmalta vaihtoehdolta, että seurataan sitä, vaikkei muuten etikettinatseja ollakaan 😀 Eikö sellaisia nettipalveluita ole olemassa, joihin voi laittaa lahjalistan? Siihen samaan voisi tarvittaessa laittaa tilinumeron.

        Allt om Bröllopissa oli 4/2014 numerossa juttua siitä, että nykyaikana on aika itsestään selvää että morsiuspari toivoo lahjaksi rahaa, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. En ole kuitenkaan törmännyt juttuun, jossa kerrottaisiin kuinka tämän toiveen voisi ilmaista. Jenkkilehdissä sen sijaan on lähes poikkeuksetta kehotetut morsiusparia ”rekisteröitymään” johonkin tavarataloon, jonne voi sitten mennä viivakoodinlukijan kanssa lisäämään tavaroita listalle. Käsittääkseni Jenkeissä ei edelleenkään ole yhtä yleistä asua yhdessä ennen naimisiinmenoa kuin meillä täällä Pohjoismaissa.

        Tykkää

      2. Joo elokuvista on tullut aika hyvin selville tuo amerikkalainen tapa koota noita lahjalistoja, eikä usein ihan halvimmista liikkeistä ilmeisesti 🙂 Mutta kokonaisuudessaan aika vähän käsitelty teema siis. Jännä, että lehdessä todetaan rahatoiveiden olevan itsestäänselvää – luulisi, että niissä vielä mentäisiin perinteisellä lahjalista-teemalla. Ilmeisesti tosiaankin ollaan häviävää vähemmistöä tämän suhteen! 😀

        Ps. Muistatko noin tarkasti ulkoa mitä missäkin häälehdessä on käsitelty? 😀

        Tykkää

  2. Muistin melko tarkasti tämän ulkoa, mutta kaivoin varmuuden vuoksi lehtipinosta ko. lehden ja tarkistin asian 😀

    Siinä oli tosiaan sanottu jotenki niin että ”koska lähes kaikki morsiusparit ovat asuneet yhdessä jo vuosia ennen naimisiin menoa, ei uusille taloustavaroille ole juuri tarvetta.” Näinhän ne on tietysti meilläkin, että pärjätään kyllä näilläkin, mutta aika moni asia / esine on tosi kämänen ja uusi ei olisi pahitteeksi :/ Siksi laitetaan lahjalistalle ns. ”oikeitakin” lahjoja, mutta myös se tilinumero siltä varalta jos joku oikeasti haluaa antaa rahaa. Saa vieras sitten valita, ataako rahaa tai tavaraa 🙂 (Itse olen sellainen vieras, että mieluummin antaisin tavaralahjan, jota tiedän morsiusparin toivovan. En jotenkin tykkää ajatuksesta antaa rahaa varsinkaan kavereilleni.)

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s